En ole T3:sten syntymäpäivään mennessä vielä koskaan ajatellut, että narttu voisi synnyttää ennalta-arvaamattomasti ja todella nopeasti. Nyt on opittu, että sekin on mahdollista. Ilman mitään oireita ja ennakkovaroituksia Torri pullautti perjantai-iltana seitsemän jälkeen maailmaan ensimmäisen pentunsa. Hetkeä aiemmin olin nähnyt, kun Torri kikkaili tennispallon kanssa... Että jos siitä olisi pitänyt arvata, mitä tuleman pitää, niin oli kyllä maailman erikoisin avautumisvaihe! Pian syntyi toinen uros sekä kohta perään todella pieni narttu. Tämän jälkeen pieni tauko, kunnes maailmaan putkahti valmiiksi kuollut uros. Sitten syntyi jonossa pelkästään narttuja, joista viimeinen syntyi jälleen kuolleena. Yhteensä pienokaisia syntyi siis yhdeksän, joista 2 urosta ja 5 narttua elossa. Kaikki oli ohi noin klo 21:30, joten jos tämmöisellä suorituksella ei päästäisi ennätystenkirjoihin, niin olisi kumma. ;) Nyt näin kahden päivän jälkeen pentumäärä on pysynyt ennallaan ja ruoka näyttää maistuvan jokaiselle. Jännitystä aiheuttaa vielä pikkutytön selviytymismahdollisuudet, sillä se painaa vain vaivaiset 159 grammaa (, joka olisi syntyvälle shelttipennulle ihan hyvä paino). Se kuitenkin on roikkunut niin tarmokkaasti tississä kiinni, että mikäli se kertoo sen elämänjanosta jotakin, niin tulevaisuus näyttää valoisalta! Toivotaan parasta ja pelätään pahinta! Nyt vielä kuvat & nimet ja ei muuta kun nokat kohti tulevia hetkiä!
Päättymätön Taisto (u)
Päättymätön Taru (n)
Päättymätön Temppu (n)
Päättymätön Tieto (u)
Päättymätön Tuli (pikkutyttö)
Päättymätön Tunne (n)
Päättymätön Tyyli (n)
Kaksi pennuista (Tuli ja Tyyli) ovat trikkejä, mutta Tulilla on toistaiseksi niin olemattoman pienet trikkimerkit, ettei niitä meinattu alkuun edes huomata. No, mutta, pienihän se on itsekin... :)
Kyllä noiden pienten apinoiden olemista ja riehumista on huvittavaa seurata! Niistä on todella paljon iloa toisilleen, kuten meille kaksijalkaisillekin. :) Ne ovat olleet meidän mukana vähän autoilemassa ja matkanteko sujui hyvin, pientä alkuprotestointia lukuunottamatta ;) Molemmat ovat luonteeltaan hyvin tasaisen reippaita ja tykkääväät ihmisistä todella paljon!
Miracle
Hän osaa jo hyvin tomerasti esim. morjestaa!
Mystic
Myös häneltä tuo morjestamisen jalo taito onnistuu!
Siinä pikaviikkokatsaus tältä erää, seuraavaksi päivitys uudesta syntymän ihmeestä!
Pentublogi raahaa perässä kuin lamaantunut lehmä. Pahoittelut siitä. Kerrotaan ensin surulliset uutiset. Pennuista pienin, Minimies (Magic), nukutettiin ikiuneen kahden viikon ikäisenä. Sillä oli jokin kehityshäiriö, se jäi potrista sisaruksistaan selkeästi jälkeen. Lisäksi sen silmässä oli jokin ongelma, joka oli sitä luokkaa, että tämä "silmä" olisi pitänyt poistaa ja noin pieni pentu ei välttämättä ko. operaatiosta olisi selvinnyt. Lisäksi sen yleisestä habituksesta huomasi, ettei siitä oikein ollut eläjäksi - elämänjano uupui. Suruahan siitä seurasi, itkua ennen ja jälkeen sen raskaan, mutta oikean päätöksen. Minimiehen viimeiselle reissulle tulivat luonnollisesti mukaan myös sisarukset, ettei pikkuisen tarvitse kokea oloaan yksinäiseksi missään vaiheessa.
Kaikki kolme vielä yhdessä.
Sisko antaa pikkuveljelleen vielä viimeisen halin ennen Minimiehen taivasmatkaa <3
Kaksi jäljelläolevaa pentua edustavatkin sitten kehitykseltään vallan mainiosti edistyvää sorttia. Pentulaatikon reunalla keikutaan kuin vakkarit baaritiskillä ikään! Jo pienestä asti ne ovat harjoitelleet ahkerasti kävelyä, juoksuaskelia sekä kaiken mahdollisen maistamista. ;) Kiinteää ruokaa ollaan myös maisteltu, mutta pääravintona on edelleen Martan tuottoisa maitobaari. Pentujen pitäminen makkarissa on riskialtista, sillä aamuisin vierähtää tovi jos toinenkin vain idioottina hymyillen pentujen touhuja katsellessa. Ne muriseekin jo niin kovin uskottavasti! :D Sisareen tai leluihin kohdistuvat tapporavistukset päätyvät usein siihen, että pentu keräilee lähinnä itseään kuperkeikan jälkeen, mutta sen jälkeen heti uutta yritystä putkeen vain! On ne ihania lapsia! Etenkin, kun ne eivät VIELÄ saa toiminnallaan mitään tuhoa aikaan ;) Nyt liuta kuvia menneeltä ajalta, suurimman osan on jälleen ottanut Helmi:
Miracle
Mystic
Haaaaukotus... kuvattavana oleminen ottaa voimille
Siispä pää tyynyyn!
Ja simmut kiinni.
Ylläolevat kuvat ovat pennuista n. 2,5 viikon ikäisinä.
Alla tuoreempaa kuvasaastetta
Miracle 3,5 vk
Sisko ja sen veli
Mystic
Perhepotretti
Päikkäriaika perheen kesken.. Pentulaatikkoa olisi toista metriä vapaana, mutta läheisyys tuo lämpöä ja äidinrakkaus on käsinkosketeltavaa :)
Tehkää itsellenne palvelus ja katsokaa allaoleva video ilman ääniä. Siinä on todella imelä lässytysvaroitus. Martan iloinen poikalapsi vain vatkaa häntäänsä niin kovin söötisti, että on pakko jakaa tämä :D
Tähän tulee vielä toinen video, kunhan se vain saa itsensä ladattua Juutuupiin. Se on aika pitkä, koska kuka nyt ei haluaisi katsoa reilua neljää minuuttia pentusten söpöjä touhuja ;)
Aika se vain rientää. Martan pennut täyttivät viime yönä (toisin sanoen tänään) yhden viikon! Alku ei tällä kertaa ole ollut erityisen helppo, sillä pennuilla ei jostain syystä alkuun meinannut lähteä paino nousemaan kunnolla, vaikka Martalta maitoa tulikin. Pientä ontumista kenties imutaidoissa? Tai sitten se vihonviimeinen tarmokkuus, jolla saadaan se maito kunnolla virtaamaan, uupui. Kuitenkin muutaman tukiruokinnan sekä nutrigelin avulla päästiin ongelmasta yli ja nyt jokainen kasvattaa painoaan jo kiitettävästi. Martta on hyvä ja rento äiti, joka tykkää erityisen paljon hautoa omia lapsosiaan. :D Eipähän tule kylmä pienille! Helmi on ollut jälleen ahkera kuvaaja!
Magic:
Miracle
Mystic
Sidin ja Eeliksen pennut ovat nyt karvan päälle 7-viikkoisia ja näin ollen valmiit uusiin koteihinsa ja ensi sunnuntaina he sitten muuttavat. Ne on ell.tarkastettu terveiksi joka kolkasta ja myös silmäpeilauksesta kaikki saivat puhtaat paperit! :)
P. Sisu muuttaa Tytin koiraksi Treelle ja P. Särmä vähänniinkuin samaan perheeseen, mutta eri talouteen Liisan koiraksi. P. Syke jää synnyinkotiinsa, Janitalle, viettämään elämäänsä oman äitinsä sekä monenlaisen "serkun" kanssa :D Samalla se on Janitan 5. Päättymätön-kasvatti eli täytyy sanoa, että hulluutta on monenlaista! :D
Viime yönä puoli kahden maissa alkoi jännät paikat, kun Martta alkoi hiljalleen tuupata pentujensa päitä kohti synnytyskanavaa. Kuuteen mennessä kaikki oli jo ohi ja Martan nisillä tuhisi kolme potraa pienokaista. Odottavan tunnit eivät kylläkään ollut ihan tuosta noin vain kuitatut, vaan nuo reilu neljä tuntia oli äärimmäisen pitkiä ja jännittäviä. Joka synnytyksen kohdalla sitä ollaan aina puhelin kosketusetäisyydellä ja päivystävän eläinlääkärin numero yhden painalluksen päässä. Useimmiten ei tarvitse soittaa, vaan hermot kestävät ne piinalliset punnerrukset. Viime yönä ei kestänyt.. Ja noin minuutti puhelun katkaisun jälkeen se ensimmäinen pentu sitten syntyi. Hyvä näin! Joskus sitä saattaa tituleerata synnytystä helpon näköiseksi. Tätä kertaa ei voi sellaiseksi kutsua. Martta teki kovasti töitä, jotta sai kolme toinen toistaan isompaa pentuaan päivänvaloon. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Jälkikäteen se huvittaa, että sitä niin kovasti synnyttää nartun mukana, että koko supistuksen ajan saattaa pidättää omaakin hengitystä. Ensimmäisenä syntyi siis 161 grammainen soopelipoika, toisena 186 grammainen soopelityttö perätilassa ja viimeisenä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä 194 grammainen soopelipoika. :) Helmi terästäytyi kuvien kanssa ja nyt minulla onkin ilo liittää tähän jo monta kuvaa pienokaisista! Pentujen nimen eteen tulee etuliitteeksi Kilpop ja koska lapset ovat Martan, tulee nimien kirjaimiksi M. Ohessa kuvia ja nimiä:
