Näin kilahti neideille ikää seitsemän viikkoa jo eilen, mutta kirjotus siirtyi luovikkaasti tähän päivään, kun saan samaan postaukseen päivitettyä eläinlääkärikäynnin.
Aika kuluu hurjan (lue: liian) nopeasti ja on erittäin outo tunne sen jälkeen kun nuo riiviöt lähtevät. Alkuun hieman harmitti, että kun tuli vain kaksi, että kuinka ne nyt jaksavat pitää toisilleen seuraa ja mitenhän tässä käy… No tässä kävi erinomaisesti, sillä pennut pitävät toisilleen seuraa hyvin, ne ovat tasaisia kaveruksia, ne on helppo napata kainaloon ja lähteä minne vain heilumaan niiden kanssa.. Jälkikäteen olen todennut monesti – on ollut erittäin mahtavaa, että niitä on vain kaksi! :)
Viikko on pitänyt sisällään jo tähän asti kaikenlaista tohinaa. Eilen lapset saivat viimeiseksi viikokseen ”ottosiskon”, joten meno ja meininki on melkoista. Kaikki kolme lasta tulevat toimeen hyvin ja ulkopuolinenkin mahtui erinomaisesti joukkoon ilman syrjintää. ;)
Tänään käytiin eläinlääkärissä pentutarkastuksessa sekä silmäpeilauksessa. Tulos oli kaikin puolin miellyttävä, molemmilla terveet silmät sekä muutenkin kaikki erinomaisesti reilassa! Jes!