torstai 27. helmikuuta 2014

Rakkauslapset kolme viikkoa!

Aika rientää pelottavan vauhdikkaasti. Tuntuu, että jatkuvasti saa rustata viikkokatsausta, vaikka nytkin se tulee päivän myöhässä. Synttärisankarit juhlivat kolmiviikkoissynttäreitään eilen niin kovin railakkaasti, että kasvistäti ihan hengästyi ja unohti loppujen lopuksi blogin kokonaan. Pennut ovat aktiivisia ja siitä asti, kun halusivat alkaa kävelemään, ovat päässeet olohuoneeseen tepsuttamaan vapaasti. Muiden koirien läsnäolo ei haittaa niitä mitenkään, seuraavat perässä toiveikkaana, vaikka totisemmat sheltit ovat sitä mieltä, että poistukoot mokomat marsut heidän valtakunnastaan. Olen yrittänyt jos minkälaisia ääniärsykkeitä niille keksiä, vaan eipä paljoa nuorisoa kiinnosta! Hyvin kyllä reagoivat kutsu"napsutteluun" ja käsien taputteluun :) Joskus iloa ja intoa "luoksetuloon" liittyy ihan niin paljon, että ensiyrittämällä lennetään turvalleen, mutta sehän on tässä kohtaa jo hyvä oppia, että vaikeuksien kautta päästään aina voittoon ;) Pentulaatikkorähisijätkin (vähän sama käsite kuin nakkikioskitappelijat) ovat löytyneet ja saavatkin aikaan melkoisen murinan niin halutessaan. Jätkät yrittää jyrätä, mutta eipä siskot hevillä luovuta - antavat vähintään samalla mitalla takaisin! 
Manikyyriä ja matolääkettä on kuulunut kuluneiden päivien agendaan. Manikyyri oli suhteellisen haasteellinen projekti, hyvin vahva mielipide oli jokaisella siitä, että se on vaan niiden "kauniiden koirien" hömpötyksiä. Matolääkkeet maiskuteltiin melkoisella elämänilolla, ihme kyllä. Se on usein aiheuttanut pennuissa jos minkälaisia väristyksiä ;)
Ainiin ja ruoka. En muista, koska pentulaatikossani olisi kuhissut noin ahnetta ja kyltymätöntä sakkia (jo tuossa iässä!).. Aloitettiin kiinteän opettelu perus jauheliha, kermaviili yms. mössöllä, ja siitä siirryttiin hiljalleen startterin kautta läpikotaisin turvotettuihin nappuloihin. Yleensä pennut ensimmäiselle nappula-aterialle nyrpistää nokkaa, koska kaikki epämääräinen mössö on tottakai paljon hauskemman makuista. Tämä sakki sen sijaan hotkaisi nappulasatsin kuin vanhat konkarit, eikä muutenkaan ruoka-aiheisille asioille näytetä pitkää nokkaa. Kiinteästä ruoasta huolimatta Torri imettää lapsiaan erittäin ahkerasti ja on muutenkin hyvin äidillinen ja esimerkillinen toiminnassaan. Se sietää muiden koirien tutustumisen lapsiinsa mukisematta, mutta imetyshetket ja oma pesä ovat varjeltuja asioita. Hyvä näin!
Mikäli kelit jatkuvat näin leutoina, pääsee pennut pian nuuskimaan raikasta ulkoilmaa!
Nyt kuitenkin lopetan oman mukisemiseni ja läväytän kuvat kehiin:


Teho

Tahti

Tahto

Taito

Tarina

Tiima

Toive

Tuuri

Nuorena se on jo ensikosketus lampaisiin otettava...

Toivetta kiinnostaa ihan sikana....


perjantai 21. helmikuuta 2014

Päivitys myöhässä ja kaksi viikkoa mittarissa!

Tänään siis tarkasti sanottuna 16 vrk ikää mittarissa ja sen kyllä jo huomaa! Aivan mahtavia seurattavia tuon ikäiset pennut - niitä voisi vain haltioituneena katsella tuntitolkulla.. Tässä kahden päivän aikana ovat kaikki saaneet näkimensä auki, kaksiviikkoiskuvissa osalla on vielä maailma pimennossa. ;) Taito katseli maailman menoa kaikista ensimmäisenä, se on tällä hetkellä myös eittämättä suurin möhkäle! 
Kaikki menevät, tutkivat ja kiroilevat reippaasti sekä osallistuvat kesinäisiin nahisteluihin aktiivisesti. Taistelumomentit ovat totisesti vielä hiukan haparoivia ja näin ollen varsin koomista seurattavaa, pikkuiset kun ovat niin kovin tosissaan olevinaan :)
Niiden ihanuudesta voisi lässyttää rivitolkulla, mutta uskallan jälleen olettaa, että lukijat ovat kiinnostuneempia kuitenkin jälleen kuvista, ei niinkään turinoista. Siispä tuumasta toimeen!

Alkaa olla maitobaaritiskillä ruuhkaisat tunnelmat

Tahti

Tahto

Taito

Tarina

Teho

Tiima

Toive

Tuuri

Taito ja mammakoira

Toiven kehonhallintahetki

<3



torstai 13. helmikuuta 2014

Pirpanat 1 vko!

Pienille marsuille tuli eilen jo ensimmäinen juhlapäivä täyteen! Tähän mennessä jokaisella on jo "oikea" nimikin, hyvä niin - meinasi tulla Jäbä Leissönit jo korvista ;)
Viikossa on tapahtunut kehitystä mm. liikkuvuudessa hurjasti. En ehdi edes kissaa sanoa, kun mammaTorri menee pesään ja kaikki hurjakkeet ovat jo nisässä kiinni. Tahdonvoimaa löytyy vähintään samalla mitalla kuin imuvoimaakin. Torrikin on alkanut pitämään lakisääteisiä taukoja ja röhnöttää ajoittain minun sängylläni, kun pennut röhnöttää tyytyväisinä mahat pullollaan laatikossa. Niin sitä pitääkin :)
Tämän pidemmittä jupinoitta kuvien pariin!

Me tykätään ruoasta!

Torri hoitaa

Päättymätön Tahti (n)

Päättymätön Tahto (u)

Päättymätön Taito (u)

Päättymätön Tarina (n)

Päättymätön Teho (u)

Päättymätön Tiima (n)

Päättymätön Toive (n)

Päättymätön Tuuri (n)

Oma rakkauspakkaukseni <3

Pentukasa! (Kuvasta saattaa huomata, kuinka trikit hohkaa hiukan rusehtavina muiden ollessa pikimustia. Saa nähdä, tummuvatko nekin kuitenkin sitten oikeiksi mustiksi.)



torstai 6. helmikuuta 2014

Kuvat pienokaisista

Ja työnimet kaupanpäälle. Ei ole mitkään maailman mielikuvituksellisimmat, pahoittelen! Alan pian miettimään virallisia nimityksiä, niin ei tarvitse näillä hölmöillä nimillä kauaa pelailla ;)

Ansku 

Jäbä Leissön 

Kiho (The Big)

Little

Lätsä

TorttuJr

Mummi

Tai

Tunnen silti olevani selityksen velkaa työnimien synnystä...
Ansku sai nimensä siitä, että on tytöistä suurin ja myös erittäin kovaääninen, jos nisä hukkuu. Näin ollen hänel on oikeus hänen omiin tunteisiin ja tulee todennäköisesti syömään elämässään lörttösii.
Jäbä Leissön kreaa jo tässä iässä hiukeit idiksii, kuten, et miten kiivetään mamman päälle nukkumaan jne. En ota kantaa, kasvaako tästä jäbästä hipsteri.
Kiho eli Sinkkuelämää-sarjasta tuttu The Big. Tämä herra sai nimensä kylläkin ihan siitä, että on fyysisesti pesueen suurin.
Little onkin sitten äskeisen vastakohta, pesueen pienin. Tässä kohtaa ei kieltämättä mielikuvitus laukannut...
Lätsä... No jos katsoo tuosta kuvasta, et mikä sen pään päällä on, niin lätsähän se siinä! 
TorttuJr on varustettu samanlaisella leveällä kokokauluksella kuin äitinsä.
Mummi peri värinsä mummiltaan, Elleltä. Miksi sen työnimi on sitten Mummi, eikä Elle, niin sitä en tiedä :D
Tai on varustettu samanlaisella tasaisella kauluksella ja hentosilla tan-merkeillä, kuten Torrin veli, Taisto.

Kiitos ja anteeksi ;D 

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Torrin vuoro!

Hei vaan hei kaikille! On aika kaivaa tämäkin blogi naftaliinista lähes vuoden tauon jälkeen! Vastoin entisiä tapojani, en päivitellyt nyt astutuksen onnistumisesta ynnä muusta, sillä vuorokauden tunnit juoksivat tehokkaasti kilpaa minun kanssani ja minähän en tunnetusti järin nopea juoksija ole ;)
Toivottavasti tämä blogi ei lepäile laakereillaan yhtäjaksoisesti nyt näin pitkään. Ainakin pyrin lunastamaan taas lupaukseni pentuihin liittyvistä viikkokatsauksista. Tervetuloa mukaan seuraamaan pentujen elämää tästä päivästä hamaan luovutukseen! Tästä se lähtee...

Torri päätti pitää hullu(j)a jännityksessä ja pantata pentuja yli "standardiaikojen". Tässä, kun on reilun viikon taas harrastanut katkonaisia yöunia toisaalta toivoen, että jotain jo tapahtuisi, mutta toisaalta ajatellen, että päiväsaikaan tapahtuvat happeningit olisivat hauskemmat, alkaa oma aivokapasiteetti olla jälleen hallan puolella (jos sieltä ikinä ollaan plussan puolelle päästykään...). Viime yö ei sinällään tehnyt poikkeusta edellisiin: kellon soidessa kuulen pelkästään kuorsausta myös Torrin suunnalta. Viime yön se kylläkin poikkeuksellisesti nukkui pentulaatikossa. Tähän asti se on aina ollut kainalossani, joten pelkkä silmäluomien raottaminen yön pikkutunneilla on riittänyt toteamaan, ettei mitään tapahtu. Vieläkään!
Tänä aamuna kuitenkin Torri oli erilainen - suhteellisen levoton siis. Siitä pystyi päätellä jotain tapahtuvan. Kymmenen aikaan aamulla tuli ensimmäiset kunnon merkit synnytyksen alkamisesta ja yhden ponnistuksen jälkeen oli ensimmäinen pentu jo ulkona. Nopea toimitus, etten sanoisi. Potra tytöntyllerö! Seuraava pentu tuli pienen tauon jälkeen. Valitettavasti tämä urospentu oli jo kuollut tullessaan, harmittihan se, mutta kaikella tuppaa olemaan tarkoituksensa. Hänen elämää ei ollut tarkoitettu elettäväksi tämän maan pinnalla. Hetikohta sen perään syntyi tyttöpentu, täynnä elämää! Tässä välissä Torri piti pitkän tauon. Siinä Leena Lehtolaisen Henkivartijaa lukiessa aika riensi eteenpäin, vaikka koko ajan piti sivusilmällä tilannetta tarkkailla. Tarkkailu oli sinällään paikallaan, sillä uuden pennun tulemiseen tarvittiin vain yksi ponnistus ja se olikin jo läsnä. Elämää uhkuva narttu jälleen maailmassa. Tässä kohtaa totesin olevan hyvä väli käyttää Torri ulkoilemassa uudelleen. Pian totesin olevani väärässä. Torri oli onneksi remmissä ja kävi nopeasti pissalla ja sen jälkeen lähdinkin ottamaan koppia syntyvästä pennusta. Se tuli niin liukkaasti ulos, etten ehtinyt kissaa sanoa. Siispä märkä kokonaisuus kämmenellä hipsittiin takaisin sisälle ottamaan pentu ulos kalvoista. Potra poikapentu maailmassa, eikä se tuntunut ottavan itseensä tästä parin sekunnin raittiin ilman vierailustakaan. Kauaa ei lepoa otettu, kun jälleen syntyi tyttöpentu. Sitten lepohetki olikin taas pidempi. Seuraavassa setissä syntyi jälleen tyttö ja heti perään poika. Opin virheestäni, enkä lähtenyt käyttämään sitä pentujen välissä enää ulkona ;). Näiden jälkeen Torrille taas uni maittoi ja ajattelin, että siinähän se oli. Hirveä läjä pentuja, vaikka yhtä Sateenkaarisilloille kutsuttiinkin. Vaan tunnin tauon jälkeen ponnisti Torri maailmaan vielä viimeisen uroksen. Näin ollen hirveä läjä pentuja kasvoi vielä yhdellä jäsenellä, jolloin lopputulemana elämää uhkuen on viisi narttua ja kolme urosta! 

Torri ja pentuset voivat hyvin. Torri on tottakai väsynyt suorituksestaan, mutta onneksi tyytyväisenä köllöttävät pennut antavatkin emakon ottaa välillä kunnon päikkäreitä ilman velvollisuuksia. Elämme tottavie jännittäviä aikoja jälleen ja toivotaan, että kaikki jatkuisi hyvänä myös jatkossa. 

Kuvaa pukkaa tulemaan, jahka otan kaikista kuvat erikseen. Tänään olen pyrkinyt antamaan rauhan niin hyvin kuin mahdollista, vaikka aina Torrilla häntä heilahtaa, kun nuppini tungen ovenraosta sisään varmistamaan kaiken olevan reilassa. :)