Hei vaan hei kaikille! On aika kaivaa tämäkin blogi naftaliinista lähes vuoden tauon jälkeen! Vastoin entisiä tapojani, en päivitellyt nyt astutuksen onnistumisesta ynnä muusta, sillä vuorokauden tunnit juoksivat tehokkaasti kilpaa minun kanssani ja minähän en tunnetusti järin nopea juoksija ole ;)
Toivottavasti tämä blogi ei lepäile laakereillaan yhtäjaksoisesti nyt näin pitkään. Ainakin pyrin lunastamaan taas lupaukseni pentuihin liittyvistä viikkokatsauksista. Tervetuloa mukaan seuraamaan pentujen elämää tästä päivästä hamaan luovutukseen! Tästä se lähtee...
Torri päätti pitää hullu(j)a jännityksessä ja pantata pentuja yli "standardiaikojen". Tässä, kun on reilun viikon taas harrastanut katkonaisia yöunia toisaalta toivoen, että jotain jo tapahtuisi, mutta toisaalta ajatellen, että päiväsaikaan tapahtuvat happeningit olisivat hauskemmat, alkaa oma aivokapasiteetti olla jälleen hallan puolella (jos sieltä ikinä ollaan plussan puolelle päästykään...). Viime yö ei sinällään tehnyt poikkeusta edellisiin: kellon soidessa kuulen pelkästään kuorsausta myös Torrin suunnalta. Viime yön se kylläkin poikkeuksellisesti nukkui pentulaatikossa. Tähän asti se on aina ollut kainalossani, joten pelkkä silmäluomien raottaminen yön pikkutunneilla on riittänyt toteamaan, ettei mitään tapahtu. Vieläkään!
Tänä aamuna kuitenkin Torri oli erilainen - suhteellisen levoton siis. Siitä pystyi päätellä jotain tapahtuvan. Kymmenen aikaan aamulla tuli ensimmäiset kunnon merkit synnytyksen alkamisesta ja yhden ponnistuksen jälkeen oli ensimmäinen pentu jo ulkona. Nopea toimitus, etten sanoisi. Potra tytöntyllerö! Seuraava pentu tuli pienen tauon jälkeen. Valitettavasti tämä urospentu oli jo kuollut tullessaan, harmittihan se, mutta kaikella tuppaa olemaan tarkoituksensa. Hänen elämää ei ollut tarkoitettu elettäväksi tämän maan pinnalla. Hetikohta sen perään syntyi tyttöpentu, täynnä elämää! Tässä välissä Torri piti pitkän tauon. Siinä Leena Lehtolaisen Henkivartijaa lukiessa aika riensi eteenpäin, vaikka koko ajan piti sivusilmällä tilannetta tarkkailla. Tarkkailu oli sinällään paikallaan, sillä uuden pennun tulemiseen tarvittiin vain yksi ponnistus ja se olikin jo läsnä. Elämää uhkuva narttu jälleen maailmassa. Tässä kohtaa totesin olevan hyvä väli käyttää Torri ulkoilemassa uudelleen. Pian totesin olevani väärässä. Torri oli onneksi remmissä ja kävi nopeasti pissalla ja sen jälkeen lähdinkin ottamaan koppia syntyvästä pennusta. Se tuli niin liukkaasti ulos, etten ehtinyt kissaa sanoa. Siispä märkä kokonaisuus kämmenellä hipsittiin takaisin sisälle ottamaan pentu ulos kalvoista. Potra poikapentu maailmassa, eikä se tuntunut ottavan itseensä tästä parin sekunnin raittiin ilman vierailustakaan. Kauaa ei lepoa otettu, kun jälleen syntyi tyttöpentu. Sitten lepohetki olikin taas pidempi. Seuraavassa setissä syntyi jälleen tyttö ja heti perään poika. Opin virheestäni, enkä lähtenyt käyttämään sitä pentujen välissä enää ulkona ;). Näiden jälkeen Torrille taas uni maittoi ja ajattelin, että siinähän se oli. Hirveä läjä pentuja, vaikka yhtä Sateenkaarisilloille kutsuttiinkin. Vaan tunnin tauon jälkeen ponnisti Torri maailmaan vielä viimeisen uroksen. Näin ollen hirveä läjä pentuja kasvoi vielä yhdellä jäsenellä, jolloin lopputulemana elämää uhkuen on viisi narttua ja kolme urosta!
Torri ja pentuset voivat hyvin. Torri on tottakai väsynyt suorituksestaan, mutta onneksi tyytyväisenä köllöttävät pennut antavatkin emakon ottaa välillä kunnon päikkäreitä ilman velvollisuuksia. Elämme tottavie jännittäviä aikoja jälleen ja toivotaan, että kaikki jatkuisi hyvänä myös jatkossa.
Kuvaa pukkaa tulemaan, jahka otan kaikista kuvat erikseen. Tänään olen pyrkinyt antamaan rauhan niin hyvin kuin mahdollista, vaikka aina Torrilla häntä heilahtaa, kun nuppini tungen ovenraosta sisään varmistamaan kaiken olevan reilassa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti