Ensimmäiset vuorokaudet ovat sujuneet hyvin. Paremmin ei oikeastaan olisi voinutkaan mennä. Nyt täytyy koputtaa vain ahkerasti sitten puuta, ettei tule sitten suuria pettymyksiä. Nyt eletään kuitenkin vielä aikaa, jolloin kaikki on niin pienestä kiinni ja painonnousu voi loppua koska vain ja sitten se onkin menoa.
Toistaiseksi onneksi kaikki kasvavat päivässä todella paljon ja jokainen on saanut syntymäpainoonsa jo ainakin 100 grammaa lisää. Toivottavasti tämä hyvä jatkuisi!
Åna on reipas ja hoitaa hommansa loistavasti ja moitteettomasti. Sisätiloissa vain on mammalle kamalan kuuma, kun taas pennut eivät saa saada lainkaan vetoa. Nyt ei tosiaan tarvitse lämpöpullojen kanssa kekkuloida, Åna toimii vallan mainiona lämpöpatterina ja välillä tuntuukin, että pennutkin hakeutuvat kauemmas toisistaan vähän viilentymään. :)
On ne rontit vain jo omaan silmään söpöjä, vaikkei niissä ihan aikuisten oikeasti mitään söpöä ole. Mutta minkäs sille mahtaa, väkisinkin alkaa jo virallisia nimiä mietiskelemään, kun niitä katselee.
Minulla on vahva tunne, että ”blondi-pojasta aka viivapäästä” tulisi Päättymätön Olemisen Riemu ja suurimmasta ilman niskamerkkiä tulisi Päättymätön Onni. Kaksi on vielä persoonineen nimeä vailla, eikä nuokaan nyt vielä varmoja ole, vaan tämän hetken tuntumia.
Kuvia on kamerassa melkoisen paljon, kuten arvata saattaa ja pienen projektin (pienennys) jälkeen osa tulee koristamaan tätä tylsän ulkoasuista blogia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti